Henkeäsalpaava Tilos

Olipahan hikinen yö kuumassa huoneessa! Eilen illalla iltarukouksessa muistin ystäviäni ja perhettäni, kiitin hyvin menneestä reissusta ja pyysin ilmastoitua huonetta huomiseksi....

Heräämistäni helpotti huomattavasti ajatus uudesta, ennennäkemättömästä maisemasta, joka minua parvekkeella odotti.

Olin jo illan pimeydessä todennut, että hotellin jokaisesta huoneesta olisi merinäköala. Osasin siis aavistella huikeaa näkymää alas kylään ja merelle. Kun kömmin ylös sängystä kahdeksan aikoihin, aurinko oli jo noussut ja valaissut maiseman. Taivaanrannassa näkyi hieman pilviharsoa, mutta nouseva lämpötila antoi odottaa kirkasta päivää.

Ja kyllähän näky parvekkeelta oli ihana! (kuvassa yllä) Meri niin sininen ja talot niin valkoisia! Lämpotila varjoisalla parvekkeellani klo 9 aikoihin oli +29 C!

Kävin suihkussa, laitoin itseni valmiiksi ja pakkasin laukkuun takaisin ne vähän tavarat mitä olin illan/aamun aikana käyttänyt. Lähdin - nyt päivänvalossa - alas kylään tavoitteenani kahvi & aamupala sekä uusi hotelli.

Puoleen päivään mennessä olin saavuttanut tavoitteeni. Apollo Studiosin omistaja Andres osasi odottaa minua ja näytti mukavan huoneen jossa oli TOIMIVA ilmastointi, pieni keittiönurkkaus, WC ja parveke. Hotellilla oli lisäksi varjostettu kattoterassi, josta oli upeat näkymät merelle sekä tietysti maksuton langaton nettiyhteys. Tein kaupat ja etsin eilisen rouvan (perheellä oli myös supermarket kylässä) maksaakseni ja saadakseni passini takaisin.

Rouva oli ymmärrettävästi harmistunut lyhyeen asiakkuuteeni. Kun kysyin olisiko laukulle mahdollista saada autokuljetus alas kylään, vastaus oli tyly ei. No, eipä sitten muuta kuin kipin kapin takaisin ylös hotellille ja laukkua raahaamaan. Alas kylään oli nyt tiedossani kaksi mahdollista reittiä: polku, joka oli lyhyempi, mutta jyrkempi, hiekkaisempi, epätasaisempi ja lopussa olisi portaat alas. Toinen reitti olisi se asfaltoitu tie jota tulimme autolla eilen tänne ylös, kiertäen kylän. Lämpötila nyt puolen päivän aikaan oli +45 C porottavassa auringossa. Vaikka polku alas kylään olisi se lyhyempi reitti, ajattelin säästää Samsoniteni pahemmilta kolhuilta ja valitsin maantien. Vähän matkaa ylös kuumaa asfalttia ja sitten mutkan jälkeen alas päin... Alas alas, mutkien kautta, mutta alamäkeä.

Saavuttuani alas kylään, uudelle hotellilleni ja ilmastoituun huoneeseeni, olin läkähdyksissä, mutta onnellinen. Purin hieman laukkuani, sillä selvää oli, että täällä viipyisin useamman yön.

Kävin ostamassa lähimarketista vettä, pringelsejä ja tölkin Strongbow -siideriä. Yleensä en siideriä juo, mutta nyt tuntui siltä, että kuiva siideri olisi juuri sopiva janojuoma. Kiipesin ylös hotellin katolle nauttimaan maisemasta ja siideristä, pätkivän nettiyhteyden kera.

Iltapäivän kuumuus sai minusta jossain vaiheessa yliotteen ja palasin huoneeseeni (tarvinneeko sanoa että IHANAN viileään huoneeseeni). Heittäydyin sängylle kirjan kanssa, mutta uni vei minut mennessään ja nukuin totaalisen rentouttavat päiväunet...

Illalla päivitin blogia, kävin syömässä herkullisen kala-annoksen jossa oli kalafileen lisäksi mustekalaa kahdessa muodossa sekä simpukoita. Erinomaisen hyvää oli jälleen!